Liian pieni budjetti, johdon tuen puute ja tiimin pienuus – kuulostaako tutulta? Haasteet, joita me suomalaiset viestinnän ammattilaiset kohtaamme työssämme, ovat sangen tuttuja myös kollegoillemme ympäri maailmaa.
Maailmanlaajuinen itsenäisten viestintätoimistojen IPREX-verkosto on tutkinut viestinnän tilaa globaalisti tuoreessa, syyskuussa 2023 julkaistussa State of Global Communications and Marketing –tutkimuksessaan. Tutkimukseen osallistui yli 400 viestinnän ammattilaista ympäri maailman, jotka työskentelivät kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Vastaajista lähes 75 % työskenteli yrityksessä, joka toimi vähintään neljässä eri maassa. Manifesto edustaa IPREX-verkostoa Suomessa.
Viestintäbudjetit ja johdon tuki huolena
IPREXin tutkimuksen mukaan alan ammattilaiset sijainnista riippumatta painivat samojen ongelmien kanssa. Keskeisimmäksi jaetuksi huolenaiheeksi nousi viestintäbudjetin niukkuus, joka kulki käsi kädessä toisen jaetun haasteen, johdon tuen puutteen kanssa. Tekijöiden vähyys koettelee viestintätiimejä, jonka myös nähtiin johtuvan johdon tuen puutteesta.
Kuinka globaalit viestintähaasteet sitten näkyvät kollegoidemme arjessa? Huolella suunnitellut viestintämateriaalit ja -assetit voivat jäädä käyttämättä osalla yrityksen toiminta-alueista, koska tekijöitä, johdon tukea tai budjettia ei ole riittävästi. Myös epäjohdonmukainen – sekä maasta toiseen holtittomasti vaihteleva – tekeminen tai epätarkoituksenmukainen brändin rajojen venyttäminen nähtiin vaikeuttavan viestinnän tekemistä. Lisäksi kielimuuri luo haasteita arkeen monella markkinalla.
”Maailmantalouden tilanne heiluttaa viestintäosastoja eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Tämä näkyy budjettien leikkaamisena ja työvoiman karsimisena. Tehdään samat asiat entistä pienemmin resurssein, mikä kuormittaa viestinnän ammattilaisia entisestään. Tähän astikin viestintäosastot ovat toimineet liian pienin resurssein osassa yrityksiä. Tiukkoina aikoina viestintää tarvittaisiin kuitenkin normaalia enemmän organisaatioissa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin hälventämään epävarmuutta ja luomaan yhteistä suuntaa. Suomessa isossa osassa yrityksiä johto ymmärtää viestinnän merkityksen, mutta on myös yrityksiä, joissa tuen puutteen vuoksi hukataan viestinnän potentiaali liiketoiminnan tukena”, kertoo Manifeston toimitusjohtaja Harri Kammonen.
Yhdistävää optimismia ja monimuotoisuuteen panostamista
Optimistinen suhtautuminen alan kehitykseen yhdisti viestijöitä ympäri maailman. Puolet vastaajista uskoi, että tulevaisuudessa viestintää tehdään entistä saumattomammin eri toimintojen tai markkinoiden välillä. Parhaaksi koettujen viestintäkäytäntöjen, kuten esimerkiksi markkinatutkimusten, paikallisten kampanjoiden sekä markkinakohtaisten kriisiviestintäsuunnitelmien nähtiin tukevan rajat ylittävää viestintää. Teknologia kehitysaskelineen nähtiin tulevaisuudessa keskeisenä myötävaikuttimena.
Yhtenä tutkimuksen selkeimmistä – ja ehkä myös ilahduttavimmista – löydöksistä voidaan pitää vastaajien saamaa koulutuksen määrää monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja inkluusioon liittyen. Lähes kaikki vastaajat kertoivat työnantajallaan käynnissä olevista monimuotoisuuskoulutuksista. Vastausten mukaan pienemmät työnantajat luottavat kolmannen osapuolen tarjoamaan DEIB-koulutukseen, siinä missä suuremmilla työnantajilla oli käytössä omat monimuotoisuusohjelmat.
Uusille markkinoille laajentuessa paikallisten viestintätoimistojen käyttäminen oli yleisempää, kuin henkilökunnan palkkaaminen kohdemaasta. Suosituin tapa oli kumppanoitua itsenäisten viestintätoimistojen kanssa, kuin hyödyntää monikansallisia toimistoja.
”Yritykset suosivat usein itsenäisiä, yrittäjävetoisia viestintätoimistoja, joissa yrittäjät suhtautuvat intohimoisesti palveluun ja jotka toimivat kustannustehokkaasti. Aikaa ja rahaa ei kulu monikansallisten ketjujen sisäisiin, rajat ylittäviin prosesseihin ja toimintatapoihin”, Kammonen summaa.