Ennen lukioon menoaan poikani pyöritteli vaihtoehtoisia ammatteja mielessään ja palasi aina suosikkiinsa, lääkärin ammattiin. Mikäs siinä, ajattelin. Lääkäreillä on ainakin työtä tulevaisuudessa.
Vai onko sittenkään? Aloin pohtia ammattien tulevaisuutta laajemminkin ja luin artikkeleita ja listauksia, kuten tämän Deloitten tekemän1, katoavista ammateista.
Deloitten listalla edustamani toimiala eli informaatio ja viestintä on mainittu vähiten vaarassa olevana toimialana. Automaation riski on merkitty matalaksi, reilusti alle 10 prosenttiin. Tämän toimialan kohtalo jää nähtäväksi.
Viestinnällä on vahva rooli kaikessa robotiikkaan liittyvässä muutoksessa. Lisäksi ammattiviestijöiden rooli on tietysti muuttunut viestinnän ”omistajista” ja äänitorvista coacheiksi. Viestinnän valmentamista tarvitaan myös yritysten digitaalisessa muutoksessa.
Lääkäreitäkin tarvitaan tulevaisuudessa. Mutta ammatin luonne muuttuu takuuvarmasti – jopa radikaalisti. Diagnooseissa käytetään tekoälyä ja etäleikkauksia tehdään jo, vaikkakin ”tyhmien” robottien avulla isännän toimiessa etäkirurgina ja robottikäsien käskyläisinä.
Oletko etiäinen?
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi nimittää etänä yritysvierailulla olevaa johtajaa tai virtuaalisesti sairaalassa konsultoivaa lääkäriä etiäiseksi. Nämä etäihmiset esittävät ihmisiä, jotka eivät kyseisessä tilanteessa pääse paikan päälle itse.
Laitteista puheen ollen karvainen robottieläinkin voi toimia aidon rinnalla esimerkiksi hoivarobottina, vaikkei se oikeaa korvaakaan eikä niin ole tarkoituskaan. Kumpi on parempi: täysin tyhjä syli vai ”pehmoeläin” rapsuteltavana?
Yhteiskunta automatisoituu, digitalisoituu ja robotisoituu. Keinoälysovelluksia on lukemattomia kasvojen ja ilmeiden tunnistuksesta asiakaspalveluun ja karttasovelluksiin. Tavaroiden kuljetuksen ja varastoinnin lisäksi muun muassa tiedon liikuttelu, myynti, palvelut, toimistotyö, maa- ja metsätalous, valmistava teollisuus, kaivosala, hotelliala, analytiikka ja vakuutuspuoli robotisoituvat. Joidenkin arvioiden mukaan noin puolet työpaikoista poistuu 15 vuoden kuluessa.
Kuvassa viihdyttävä palvelurobotti Nao ”levähtää”. Naon kaltaiset humanoidirobotit häivyttävät ehkä hieman pelkoja kylmistä koneista, mikä on roboteista viestittäessä tärkeää. (Kuva: Taina Kaitala)
Nopea murros voi yllättää
Pitäisikö robotteja työntekijöinä siis pelätä? Mielestäni ei. Ihmiset ja yhteiskunta ovat aina sopeutuneet rajuihinkin muutoksiin. Kehräävät jennyt ja höyrykoneet ovat väistyneet modernimpien koneiden tieltä ja hevoset auton ja junan.
Moni ruumiillinen työ on saanut helpotusta robottien väsymättömyydestä. Joskus muutokset tapahtuvat hitaasti, joskus nopeasti. Kun aloin kirjoittaa tätä tekstiä, huomasin medioiden yhtäkkiä pursuavan tietoa ja mielipiteitä robotiikasta. DNA:n Muuttuva työ -sivustolla todetaan tämän päivän murrosta tai disruptiota luonnehtivan sen, että muutos on erittäin nopeaa ja koskee aiempaa useampia toimialoja yhteiskunnassa – myös valkokaulustyöläisiä. Laajuus ja nopeus voivat yllättää valmistautumattoman.
Useissa tapauksissa robotit eivät vie ihmisen paikkaa työssä, vaan muuttavat sitä. Information Services Groupin (ISG) tutkimuksen2 perusteella ihmistyövoimaan verrattuna automatisaatio yrityksissä johtaa siihen, että bisnesprosesseista tulee 5–10 kertaa nopeampia, ja ne kuluttavat noin 40 % vähemmän yrityksen resursseja. ISG ja muutkin asiaa tutkineet tahot korostavat sitä, että automatisaatio ja robotisaatio vapauttavat ihmisiä tuottavampaan ja luovempaan työhön.
Tekoälytutkija Harri Valpolan mukaan myös työn arvostus ja siihen suhtautuminen muuttuvat, kun työn luonne muuttuu radikaalisti. Nythän yhteiskunnassa ihminen määritellään pitkälti työn kautta, eikä vähiten luterilaisessa Suomessa. Täällä uudelta tuttavuudelta kysytään ensin nimi, sitten työpaikka.
Rutiinista kreaamiseen – ideaalitapauksessa
Robotisaatiossa myös rutiinitöiden kustannukset alenevat ja rahaa vapautuu uuden luomiseen ja tuotteiden kehittämiseen. Näitä tuotteita valmistavat ja ostavat ihmiset, mikä taas vuorostaan lisää työvoiman tarvetta. Myös robottien huoltajia tarvitaan. Elintasomme nousee edelleen ja koulutusta tarvitaan lisää. Itsensä kehittäminen ja uteliaisuus nousevat arvossaan vahvasti – toivottavasti myös ihmisyys, empatia ja kanssaihmisten hyvä kohtelu.
Kirjoittaja on vanhempi viestintäkonsultti, joka käyttää poikaansa omana konsulttinaan ja on ihastunut droneihin ja vr-laseihin.
1 Transformers How machines are changing every sector of the UK economy ©Deloitte 2016
2 Build your RPA Center of Excellence by Ankur Bansal @ISG 2017
Kuva: Getty Images