Millaisia työhyvinvointitrendejä tällä hetkellä on ilmassa? Millaiset asiat ja ajattelumallit ovat jäämässä taka-alalle?
Manifesto toteutti Edenredille kahdeksan artikkelin sisältökokonaisuuden, joka kokosi viisi työhyvinvoinnin asiantuntijaa ja HR-johtajaa kertomaan, mikä saa ihmiset voimaan hyvin työpaikoilla.
Haastateltavina olivat Finnkinon HR-johtaja Pia Rautio, Fazer-konsernin HR-johtaja Mika Videman, Solitan HR-johtaja Jonne Seppä, Nokian lääketieteellinen asiantuntija Kiti Müller sekä Unityn HR-asioista vastaava Leena Kuitunen.
Keskeisenä asiana esille nousi, että työhyvinvointi-käsite on jo vanhanaikainen. Asiantuntijat puhuisivat ennemminkin työn imusta.
Pelikoneet, virkistyspäivät ja kahviautomaatit ovat edelleen tärkeitä asioita työntekijöille, mutta myös itse työn pitää olla motivoivaa ja mielekästä, jotta työntekijä voi hyvin.
8 asiaa, joita asiantuntijat korostavat työhyvinvoinnin edistämisessä:
- Oma aktiivisuus. Työnantaja luo puitteet ja antaa työkaluja hyvinvointiin. Muutokset lähtevät lopulta työntekijästä itsestään.
- Työhyvinvointi on kokonaisuus. Työ ei ole irrallinen osa ihmisten elämää, vaan merkittävä osa kokonaisuutta, johon kuuluvat työn lisäksi ihmisten arki harrastuksineen sekä uniaika.
- Työn merkityksellisyys ja arvokkuus. Ihmiset haluavat kokea oman työnsä merkityksellisenä ja yhteiskunnallisesti arvokkaana.
- Itseohjautuvuus. Luottamus ja autonomian tunne ovat ratkaisevia työssä viihtymisen tekijöitä. Johtamiskulttuuri on murroksessa. Monet startup- ja pelialan yritykset viitoittavat tietä kulttuurille, jossa tiimit korvaavat esimiehet. Ihmisten kontrollointi on mennyttä maailmaa.
- Liikunta, uni, terveellinen ruoka. Lounas- ja kahvitauot ovat hyvä keino edistää työhyvinvointia. Niiden vaikutus ei ole vanhentunut. Tauot kannattaa myös viettää hyvässä seurassa keskustellen.
- Mahdollisuus kehittyä. Oppimisprosessi on myös monensuuntainen. Työntekijät eivät pelkästään opi johtajilta, vaan työntekijät opettavat myös esimiehiään.
- Datan analysointi. Data ja sen hyödyntäminen vyöryvät myös HR-yksiköihin. HR-yksiköt palkkaavat tulevaisuudessa omia data-analyytikoita, ja data avaa tulevaisuudessa monia kiinnostavia korrelaatio- ja syyseuraussuhteita henkilöstön hyvinvoinnista.
- HR-työ on kokonaisvaltaista. Henkilöstöyksiköt eivät enää keskity prosessien pyörittämiseen. Työhyvinvointia ei ajatella yrityksissä irrallisena saarekkeena, vaan se on osa organisaation kokonaisuutta ja vahvasti liiketoimintaa tukevaa toimintaa.
Suomalaisyritykset ovat työhyvinvoinnin edelläkävijöitä ja Suomi maa, jossa työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan paljon. Työhyvinvointi voisi olla Suomelle nykyistä merkittävämpi vientituote.
Artikkelit löytyvät kokonaisuudessaan täältä: http://tauonpaikka.edenred.fi/
Kuva: Getty Images