Kirjailijana mainetta niittäneen Lauri Mäkisen kolmas romaani Lopun alku d-mollissa vie lukijansa pahoihin ahdinkoihin samalla kun valottaa propagandan ja ihanteiden taistelua ihmisen sielusta. Romaanin keskeiseksi sanomaksi nousee tälläkin hetkellä ajankohtainen kysymys ”Minkä tiedon varassa sodan herrat toimivat?”. Istuimme Laurin kanssa alas keskustelemaan hänen uudesta kirjastaan ja siitä, miten hänestä tuli kirjailija.
Mistä uusin Lopun alku d-mollissa -kirjasi kertoo?
Kirja on vakoiluromaani, joka kulkee Espanjan sisällissodasta toiseen maailmansotaan ja ulottuu Japanista Suomeen ja Saksasta Neuvostoliittoon.
Mistä kirjan aihe tuli sinulle mieleen?
Luin joitakin vuosia sitten uutisen, jossa kerrottiin Länsi-Saksan tiedustelupalvelun epäilleen filmitähti Marika Rökkin olleen propagandaministeri Joseph Goebbelsin rakastajatar ja Neuvostoliiton vakooja. Toisaalta Espanjan sisällissodan teema tuli suvussa kulkeneiden tarinoiden kautta. Ilmeisesti isän puolelta sukua ollut merimies katosi Espanjassa sisällissodan aikoihin. Eräs versio tarinasta oli, että hän hukkui ja toinen, että hän olisi liittynyt sisällissotaan. Nämä kaksi asiaa lähtivät viemään.
Miten sinusta tuli kirjailija?
Asia alkoi kypsymään mielessä noin kymmenen vuotta sitten. Olin työmatkalla, luin hyvää kirjaa ja päätin kokeilla. Kirjoitin yhden käsikirjoituksen, jonka lähetin kustantamoihin, mutta se yritys ei edennyt kirjaksi asti. Sain kuitenkin rohkaisevaa palautetta ja paremman idean. Toinen yritys sitten johti kustannussopimukseen.
Miten kirjoittaminen näkyy työssäsi viestintäkonsulttina?
Kirjailijana ja konsulttina hyötyy varmasti monista samoista ominaisuuksista. Tekstin tuottaminen ja parantelu tuskatta on hyvä piirre, samoin asioiden hahmottaminen useista eri kulmista. Ihmisymmärrys ja monimutkaistenkin asioiden esittäminen selkeästi on myös tärkeää.
Lopun alku d-mollissa vakuutti myös Helsingin Sanomat – lue kirja-arvostelu tästä.
Laurin muut teokset:
Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset (2015)
50/50 (2017)