Luovuutta on määritelty vuosien saatossa monin eri tavoin, eri näkökulmista.
Neurotieteilijät näkevät sen monimutkaisena prosessina, joka yhdistää aivojen eri alueita ja hyödyntää sekä tiedostamatonta että tietoista, spontaania ja harkittua ajattelua, mielikuvitusta, älyä ja tunteita1. Myös eri tieteenalat antavat luovuudelle erilaisia näkemyksiä. Yksiselitteisen yhdistävä tekijä kaikille määritelmille on kuitenkin se, että luovuus tarkoittaa kykyä luoda uutta.
Jokainen meistä osaa olla luova. Lapsena jokainen meistä on luova. Tilanne kuitenkin vaikuttaa muuttuvan kasvaessamme aikuisiksi, sillä moni ei koe olevansa enää kovinkaan luova koulujen käymisen jälkeen.
Luovuus taitaakin piiloutua vuosien saatossa. Se katoaa työelämän ja arjen kiireen, stressin tai epävarmuuksien alle, jotka ovat useille meistä luovuuden pahimpia vihollisia. Luovuus onkin kuin mikä tahansa kyky: jotkut syntyvät erityisen lahjakkaina, mutta kaikki tarvitsevat enemmän tai vähemmän harjoittelua ollakseen hyviä.
Työssäni havahdun toistuvasti siihen, että myös nykypäivän markkinointiviestinnässä luovuutta vaaditaan yhä enemmän. Digitaalinen media mahdollistaa markkinoijille uudenlaisia työkaluja ja luovuudelle uusia tasoja. Toimistoilta odotetaan yhä kekseliäämpiä sisältöjä, idearikkautta mediaratkaisuissa ja kampanjamekanismeissa. Yksinkertaisuudessaan: ideoita pitää olla.
Miten sitten työelämässä ja toimistomaailmassa varmistetaan luovuudelle parhaat mahdolliset kasvualustat, jotta juuri meidän yrityksemme voisi kukoistaa? Jo lukion muinaiset kognitiivisen psykologian opukset kertovat, että ympäristöllä on selkeä yhteys luovuuteen. Työpaikalla vallitseva luovuuteen orientoitunut ja rohkaiseva ilmapiiri ovat avainasemassa luovien ideoiden syntymisessä.
”Toimistoilta odotetaan yhä kekseliäämpiä sisältöjä, idearikkautta mediaratkaisuissa ja kampanjamekanismeissa. Yksinkertaisuudessaan: ideoita pitää olla”.
Ollaan luovia yhdessä
Petro Poutasen väitöskirjatutkimuksen (2016) mukaan työelämän luovuutta ei välttämättä taata yksittäisillä luovilla ihmisillä.
Avainasemassa on yhteistyö: erilaisuuden hyödyntäminen ja hyvät yhteistyötaidot nostavat tehokkaammin esiin uusia kykyjä ja ideoita. Lisäksi viestinnän merkitys on väistämätön tässäkin asiassa, sillä hyvin viestivä yhteisö toimii kuin öljytty koneisto.
Ed Catmull kertoo kirjassaan Creativity, Inc.2 (2014), kuinka hän halusi Pixaria rakentaessaan luoda yrityksestä mahdollisimman luovan ympäristön. Luovuus lähti heillä jo toimitilojen suunnittelusta: töihin tulemisen tuli olla innostava kokemus, joka virittäisi työntekijät luovaan ja vapaaseen mielentilaan. Epäkäytännöllisen muotoinen neuvotteluhuoneen pöytä sai lentää pihalle, kun sen huomattiin syövän matalahierarkisuutta ja viestinnän esteettömyyttä – ja näin myös luovuutta.
Helpoimmillaan toimistomaailman luovaa kulttuuria kasvatetaan esimerkiksi lisäämällä yhteisten ideariihien määrää ja vaihtelemalla tiimejä. Luovaa kulttuuria luodaan ja toteutetaan yhdessä: haastetaan ja kannustetaan toisiamme, revitelläänkin välillä. Unohtamatta tietenkään sitä hersyvää naurua, joka hulluimmista ideoista lähtee.
Rohkenen väittää, että organisaatiokulttuurin muokkaaminen suuntaan, jossa jokaisella on mahdollisuus halutessaan tuoda luova näkemyksensä peliin, auttaa yritystä kuin yritystä. Jos ei muuta, niin se tuo kaikille hyvää energiaa – unohtamatta sitä naurua.
Manifeston vinkit toimistoarjen luovuuteen:
1. Riko aktiivisesti jäätä. Luovuus piilottelee usein epävarmuuden takana, joten luomalla ilmapiirin avoimeksi varmistat, että kaikki saavat äänensä kuuluviin.
2. Vaihda kaavaa. Vaihtele kokousympäristöä, puheenjohtajaa ja ajankohtaa – pidä mieli virkeänä yllättävillä elementeillä.
3. Ratkaiskaa ongelmia yhdessä. Luovuus ruokkii luovuutta ja toimii magneetin tavoin: ideat kasvavat usein nopeammin ja moninaisemmiksi, kun näkökulmia on useampia.
4. Aseta rajat. Klassikkosarjaa Frendejä lainatakseni: rules help control the fun. Luovuus on hedelmällisempää, kun tiedetään, mihin pyritään ja miksi töitä tehdään
5. Sukella syvemmälle ja päästä irti ennakkokäsityksistä. Jos ideoitava aihealue on vähänkin vieras, niin vanha kunnon desk research auttaa inspiraation löytämisessä. Jos et tiedä, miten vesivoimala toimii, niin etsi video aiheesta – tai käy paikan päällä päästäksesi kunnolla sisään laitoksen tunnelmaan. Tärkeintä on sivistää itseään, jotta ajattelua ei jumiudu ohjaamaan vain se tieto, joka sinulla on jo olemassa. Muuten kierrät vain samaa kehää.
Tekstin laatimisessa auttoi viestintäkonsultti Nina Jakonen, joka inspiroituu listoista.
1 Scientific American, The Real Neuroscience of Creativity, 2013. https://blogs.scientificamerican.com/beautiful-minds/the-real-neuroscience-of-creativity/
2 Ed Catmull, 2014. Creativity, Inc.: Overcoming the Unseen Forces That Stand in the Way of True Inspiration.
Kuva: Getty Images