Antti Rinnettä voi kutsua Suomen onnekkaimmaksi poliitikoksi. SDP ehti järjestää puheenjohtajakisan juuri sopivasti ennen kuntavaaleja. Mikäli Rinne olisi valittu puolueen puheenjohtajaksi läpihuudolla ilman vastaehdokkaita, nyt huuto kohdistuisi hänen asemaansa. Mutta koska hän oli juuri ylivoimaisesti voittanut SDP:n puheenjohtajavaalit, historiallinen kuntavaalitappio ei vaikuta hänen asemaansa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja.
Timo Soiniin näillä vaaleilla oli vain välillinen vaikutus. Hän johti puolueensa rökäletappioon, mutta on jo ilmoittanut jättävänsä puheenjohtajuuden.
Kuntavaalitulos saattaa parantaa Jussi Halla-ahon asemia, mutta tuskin kukaan voi syyttää hänen kilpakumppaniaan ja Timo Soinin suosikkia Sampo Terhoa vaalitappiosta. Terho lienee tappiosta huolimatta vahvoilla, hän on parempi kampanjoimaan kuin Halla-aho, ja persujen puheenjohtajuus ratkennee sillä, kumpi tapaa enemmän ihmisiä puoluekokouspaikalla.
Jos Halla-aho kuitenkin voittaisi, Soini joutuisi todennäköisesti sanomaan hyvästit ministerinviralleen. Huhut Katajanokalta kuitenkin kertovat, että maisteris-jätkälle kaavaillaan suurlähettilään paikkaa Euroopan viimeiseen avoimeen luokkayhteiskuntaan Englantiin.
Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön tilanne taas on epäkiitollinen. Eroava puheenjohtaja ei juuri pysty hyödyntämään historiallista vaalivoittoaan. Vastuu kunnallisvaalimenestyksen hyödyntämisestä valtakunnanpolitiikassa jää hänen seuraajalleen.
Touko Aallon huippusuoritus Jyväskylässä saanee hänet pohtimaan puheenjohtajuusehdokkuutta. Vihreät on naisvoittoinen puolue, joten Emma Karin sivuuttamisen ainoa perusta toiselle miespuheenjohtajalle lienee sukupuolikiintiöt.
”Kaupunkeihin on syntymässä uusi viher-vasemmistolainen poliittinen sukupolvi”.
Kokoomukselle kuntavaalit olivat kansallinen epätapahtuma. Puolue kirjasi ehkä historiansa innottomimman vaalivoiton – paitsi tietysti Helsingissä. Jan Vapaavuori teki kaikkien aikojen kuntavaalituloksen, mutta miten se tulee näkymään pääkaupungin politiikassa, on kysymys johon kellään ei liene vastausta. Puheenjohtaja Petteri Orpon asema mitataan näillä näkymin vasta kevään 2019 eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliiton 0,8 prosenttiyksikön kannatusnousu ei sinänsä olisi merkittävä, ellei se pitäisi sisällään yhtä oleellista muutosta. Sitä ei saatu rasvakouria aktivoimalla, vaan sen takana olivat nuoret, enemmän tai vähemmän koulutetut kaupunkilaiset. Tämä saattaa olla vaalien merkittävin trendi: kaupunkeihin on syntymässä uusi viher-vasemmistolainen poliittinen sukupolvi.
Jos trendi tulevaisuudessa voimistuu, se voi edesauttaa meilläkin siirtymistä kohti Ruotsin mallin mukaista oikeisto- ja vasemmistoblokkia. Tuo kehitys voisi olla pitkällä juoksulla keskustalle kohtalokas, mutta sitähän varten he maakuntauudistuksen ajavatkin läpi jo tällä hallituskaudella.
Kuva: Getty Images