Ruotsin valtiopäivävaalien suurin yllätys lienee ollut se, että mitään yllätystä ei oikeastaan tullut. Demarit kuittasivat lähihistoriansa huonoimmat kannatusluvut, mutta pysyivät silti ylivoimaisesti Ruotsin suurimpana puolueena. Maltillinen kokoomus kärsi nimensä mukaisen maltillisen vaalitappion. Ruotsidemokraattien (SD) huima nousu jäi sittenkin gallupeihin, uurnilla siitä syötiin 2-5 prosenttiyksikköä pois. Ympäristöpuolue (MP) koki rökäletappion, mutta puoluetoimistossa tulosta juhlittaneen torjuntavoittona. Puolue ylitti rimaa hipoen neljän prosentin vaalikynnyksen ja vältti siten puoluekartalta katoamisen.
Noin kymmenen vuotta sitten Suomessa pohdittiin vakavasti sitä, pitäisikö meilläkin siirtyä Ruotsin malliseen blokki-puoluejärjestelmään. Tuossa mallissa oikeisto ja vasemmisto muodostavat keskenään kilpailevat koalitiot, joiden ympärille hallitus muodostetaan. Näin kokoomusta äänestävä tietää, ettei hänen äänensä mene lehmänkauppojen myötä sellaiselle hallitukselle, johon hän ei voi samaistua. Meillähän äänestystulos ei vaikuta hallituksen rakenteeseen oikeastaan ollenkaan. Hallitus on kokonaan puolueiden välisten lehmänkauppojen tulos.
Ruotsidemokraattien noustua poliittiseen vaa’ankieliasemaan, Ruotsissa on pohdittu blokkimallista luopumista. Nyt kun SD on entistä vahvempi, tuo keskustelu kiihtynee. Se lienee konkreettisin heijastusvaikutus Ruotsin vaaleista meille päin. Suomen ensi kevään vaaleissa me äänestämme siitä kuka saa aloittaa hallitustunnustelijana (suurimman puolueen puheenjohtaja), kaikki muu päätetään kabineteissa. Jos neuvottelut ovat hankalat, jopa tunnustelija voidaan vaihtaa. Tästä mallista on pyristelty eroon koska se loukkaa äänestäjien kuluttajasuojaa, mutta jos Ruotsi nyt ottaa askeleen Suomen suuntaan, malli sementoi asemiaan.
Perussuomalaisille Ruotsin vaalitulos ei lupaa hyvää. Veljespuolue lisäsi merkittävästi kannatustaan, mutta populistisille liikkeille mielikuvat ovat kaikki kaikessa ja SD:n nousu oli kaikesta huolimatta pettymys. Se saattaa lannistaa vaalityöhön valmistautuvia persuja, varsinkin kun kaikki uskovat, että vaalien jälkeen odottaa oppositio.