Suomessa on rikas lauluperinne. Laulantaa on harjoitettu aikojen saatossa aina kalevalaisista runolauluista itkuvirsiin ja väkijuomia, isänmaata sekä yliopistoelämää käsitteleviin opiskelijalauluihin asti. Suomalaiseen lauluhistoriaan kuuluu kiinteästi myös poliittiset laulut. Ne ilmentävät sanoituksillaan aikaansa ja ottavat muun taiteen lailla kantaa senhetkisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin.
Poliittisten laulujen historia yltää parin vuosisadan taakse. Työväenmusiikin juuret kumpuavat Ranskan vallankumouksen ajoilta, jolloin myös musiikki sai osakseen vallankumouksellisia piirteitä. Varsinaiset työväenlaulut syntyivät 1800-luvun loppupuolella teollistuvassa Iso-Britanniassa ja Saksassa, kunnes 1900-luvulla työväenmusiikki rantautui Suomeen.
Vuosisadan alkupuolella Suomessa esiintyivät niin mölyköörit, kuplettilaulajat kuin kisälliryhmät. Vaikka poliittisia lauluja hoilattiin läpi vuosikymmenten, nosti Poliittinen laululiike 1970-luvun alussa työväenlaulut erityisesti nuorten suosioon. Tuolloin puolueryhmät kritisoivat sanoituksillaan toistensa aatteita ja ideologioita.
Työväenlaulukulttuuri koki nostalgiahuippunsa 90-luvulla, jonka jälkeen suurin hohto hiipui. Muutamia nuorempien sukupolvien perustamia yhtyeitä lukuun ottamatta työväenluokkaiset, poliittissävytteiset kappaleet jäivät pitkälti cd-aikakauteen.
Poliittisissa lauluissa sanoma saa kuulua
Kantaa ottava lauluperinne ei kuitenkaan ole kuollut. Railakasta yhteiskuntakritiikkiä esittävän savolaislähtöisen Punatähdet-yhtyeen laulaja Jan Erola toteaa silti, että jotkut poliittiset laulut jäävät helpommin ajastaan jälkeen, eikä varsinkaan saarnamainen sormella osoittelu kestä aikaa.
Mikä sitten tekee laulusta hyvän poliittisen laulun?
– Vahva viesti ja oivaltavuus. Asia voi tulla esiin rivienkin takaa tai kujeillen, Erola pohtii.
Punatähdet laulaa muun muassa koronaviruksesta, piiloporvareista ja pätkätyöläisyydestä. Fiktiivisesti bändi esittäytyy Rautavaaran työväenyhdistyksen kulttuurijaoston orkesterina, mutta lavan ulkopuolella yhtye koostuu jäsenistä aina fyysikosta opettajaan ja puutarhasuunnittelijaan.
– Meille on tärkeää tuoda iloa ja hauskuutta nykypäivän politiikan käsittelyyn. Älykästä, pistelevää yhteiskuntasatiiria ei ole liikaa, toteaa Punatähtien kitaristi-laulaja Jaakko Lyytinen.
Punatähtien kaltaisia poliittisiin lauluihin keskittyneitä kokoonpanoja ei ole montaa Suomessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tämän päivän musiikki olisi yhteiskunnallisesti värittynyttä. Musiikkituottajien apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan nykymusiikin yhteiskuntakriittisyys tulee esille ajankohtaisten teemojen kautta.
– Musiikki ja taide ylipäätään peilaavat yhteiskuntaa ja ihmisten tuntoja. Laulujen aiheet voivat vaihdella esimerkiksi ympäristön tilanteesta mielenterveyteen, päihteisiin, yhdenvertaisuuteen tai rasismiin, Kyyrä luettelee.
– Erityisesti rap-lyriikoissa käsitellään melko suoraan epäkohdiksi koettuja asioita. Osa artisteista puolestaan tuovat näkemyksensä esiin verhotummin tai piiloviestien kautta, hän jatkaa.
Musiikilla on maailmaa muuttava voima
Voiko lauluja siis käyttää poliittisen vaikuttamisen keinona?
Yleinen konsensus tuntuu olevan, että voi.
– Musiikki on tapa tuoda esille yhteiskunnan puutteita. Vaikka musiikki ei vaikuttaisi suoraan päätöksentekoon, sillä voidaan avartaa ja muokata ihmisten ajattelumaailmaa, Manifeston yhteiskuntasuhdejohtaja Ilari Marzano sanoo.
Vaikka suomalainen työväenlaulukulttuuri hengitti raikkainta ilmaansa viime vuosisadan puolella, ei politiikka ole hävinnyt nykymusiikistakaan. Tämän päivän laulut tarttuvat kiperiinkin yhteiskunnallisiin aiheisiin ja tavoittavat laajalti erilaisia ihmisiä genreen katsomatta.
– Musiikilla on valtava voima. Se on tunneliima, joka sitoo ihmiset yhteen. Musiikki ei ainoastaan symboloi muutosta, se toimii myös muutoksen moottorina, Jaakko Lyytinen kiteyttää.
Poliittiset laulut ovat hyvinkin voimissaan.
Manifeston ja Musiikkituottajien Poliittisten laulujen ilta järjestettiin keskiviikkona 28. kesäkuuta Porin SuomiAreenassa Ravintola Punaisessa Kukossa. Täydelle keikkapaikalle esiintyi suomiräpin pioneeri Paleface ja Dj Leijonamieli sekä Punatähdet. Lue lisää tapahtumasta täällä.
Kysyimme myös SuomiAreena-viikon ajan somekansalta omaa suosikkia suomalaisten poliittisten laulujen joukosta. Parhaaksi lauluksi äänestettiin Pave Maijasen Pidä huolta.