Sam Altmanin johtaman Open-AI:n tekoälyalgoritmi ChatGPT:n tulo ilmaiseen testikäyttöön joulukuun alussa innosti kaikkia kokeilemaan. Yllätys oli kuitenkin se, kuinka moni oli pettynyt algoritmiin. Yksi harmitteli, ettei se osannut kirjoittaa hyvää Itsenäisyyspäivän kolumnia, toinen taas sitä, ettei algoritmilta onnistu klassikkotason tekstintuotanto. Kritiikkiä yhdisti se, että niissä GPT:tä ei arvioitu kehittyvänä systeeminä vaan valmiina tuotteena.
Mutta osa näki asian toisin. He ihastuivat ja varmistuivat siitä, että tekoäly mullistaa ja poistaa työnkuvia, ja vaikuttaa sen ohuena sivutuotteena myös tekstintuotantoon ja viestinnän alaan.
Ja miksei vaikuttaisi? GPT voi pian käydä läpi sen, mitä on koskaan verkkoon kirjoitettu. Se on valtava määrä tietoa, josta GPT:n toimintapa on ennustaa seuraava merkki. Sen tehtävä on tuottaa ihanteellinen output olemassa olevasta inputista, joka on internet. Päätöksenteossa se ohjautuu kohti parasta mahdollista lopputulosta, joka muuttuu tiedon ja palautteen mukaan koko ajan. Sitä on verrattu myös ihmisen dopamiinipohjaiseen palkitsemisjärjestelmään. Aivan kuin siinäkin, kyse ei ole saavutetusta tasosta vaan kohottavasta mahdollisuudesta nousta seuraavalle tasolle.
Vaikka GPT:n kehittäminen on vasta alkanut, sen päteviä käyttökohteita on jo paljon. Yliopisto-opiskelijat hyödyntävät sitä esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen. Se ei ainoastaan luo esseepohjia, vaan sen avulla voi tehdä tiivistelmiä tutkimuspapereista tai pyytää selkokielistä yksinkertaistusta monimutkaisesta asiasta. Kuten seuraavassa, siinä GPT avaa suhteellisuusteoriaa runoilija John Keatsin ilmaisua mukaillen.
..General Relativity is the name of the game
Where space and time cannot remain the same
Mass affects the curvature of space
Which affects the flow of time’s race
An object’s motion will be affected
By the distortion that is detected
The closer you are to a large mass
The slower time will seem to pass
The farther away you may be
Time will speed up for you to see..
GPT:tä käytetään amerikan-suomalaisen ystäväni mukaan myös USA:ssa viestinnän alalla. Se toimii riittävän hyvin tiedotteiden ja blogipostausten kirjoittamiseen. Tekstien, joiden ensisijainen tarkoitus on lähinnä Google-näkyvyyden generoiminen. Samalla toki Google taistelee tekoälyn luomia sisältöjä vastaan, ja pyrkii olemaan nostamatta niitä. Näin ChatGPT:ltä syntyy tiedote Manifestosta.
Ja etujoukot tähyävät jo GPT:n seuraavaa versiota. Mahdollisesti tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla markkinoille tuleva GPT-4 osaa huhujen mukaan kirjoittaa fiktiota hyvin. Kun sen esikoiskirja kuitenkin jossain vaiheessa julkaistaan, veikkaan sen syntyvän alle tunnissa ja olevan keskitasoa.
Kaikesta hyvästä huolimatta algoritmi ei ole itsenäinen kaveri, vaan kuin ylitehokas työpari. Tyyppi, joka on lukenut kaiken, vaan ei ymmärrä mitään. Ihmelapsi, joka osaa matkia ja kirjoittaa, mutta vaatii selkeät ohjeet pystyäkseen tekemään sen. Mutta kehityksellä on myös huonoja puolia.
Viimeaikainen keskustelu GPT:n ympärillä on nostanut esiin erityisesti kysymyksen tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinaan. Se tulee ajan saatossa muuttamaan työn luonnetta esimerkiksi tuomalla algoritmien kirjoittamisen ja seuraamisen osaksi ammatinkuvia. Se tehostaa työntekoa ja kaventaa varmasti ongelmanasettelua, jos algoritmille siirtyvät ne osat työstä, joissa se on ihmistä parempi. Muutamia kertoja kuulemani esimerkki tästä on se, että jos AI:lle syöttää mittatuloksensa ja oireensa, se antaa toimintaohjeet ja mahdolliset diagnoosit. Mikä tällöin jää lääkärin rooliksi? Aika näyttää.
Työn roolia koskevan keskustelun varjoon on jäänyt pahasti se, miten kehitys johtaa varallisuuden entistä voimakkaampaan keskittymiseen. Koska merkityksellisimmät AI-hankkeet ovat länsimaissa harvojen omistamia, niiden skaalautuminen tuo myös rahavirrat harvojen käsiin. Tällä kertaa uutta on kuitenkin se, ettei rahaa tarvitseville ole tavallista työtä enää vanhaan malliin tarjolla.
Mutta vielä isomman uhkakuvan nostaa esiin New York Universityn psykologian ja neurotieteen emeritusprofessori Gary Marcus. The Ezra Klein Show´ssa hän tiivistää huolensa tekoälystä näin: “Because such systems contain literally no mechanisms for checking the truth of what they say, they can easily be automated to generate misinformation at unprecedented scale.”
Mis- ja disinformaatiota ennennäkemättömässä mittakaavassa! Jos tämän annetaan tapahtua, seuraukset ovat ainoastaan katastrofaalisia.